Koe erikoislaatuinen ruokaseikkailu saaristosissien aikakaudelle.

Matka Luolasaarelle: Seikkailu merisissien vanavedessä!

Alustava aikataulu ja ohjelma

12.00 Kokoontuminen Herrankukkaron rantalaavun nuotiolle, vanhaan venäläiseen sotasatamaan. Isäntä alustaa retken kertomalla Tapani Löfvingin ja Isonvihan taustoista.  Nautitaan 1700-luvun tervetulojuoma sekä ensimmäinen suupala.
 
12.15 Lähtö Tacksamheten Storbåtenilla  purjehtien kohti Luolasaarta. Matka kestää säästä riippuen runsaan tunnin.

Perinnealuksen valmistaja  kertoo Storbåtenin historiaa. Matkan aikana kuullaan tarinoita Tapani Löfvingin seikkailuista mukana olevan oppaan kertomana. Vieraat saavat tiivistetyn tarinavihon  päivän tarinoista. Nautitaan kahteen otteeseen kertomuksiin liittyvää 1700 -luvun ruokamaistiaisia.

13.45 Saavutaan Luolasaaren rantamille. Kerrotaan keskiajalta peräisin olevan venetyypin, rysävenen, historia. Siirrytään rysäveneellä itse Luolasareen ja siirrytään pitkospuita pitkin saaren korkeimmalle huipulle, josta avautuvat näkymät Röölän kylään, Airiston Turun väylälle ja eritoten Herrankukkaron lahdelle, jota venäläisten sotalaivat pitivät suojasatamanaan. Luolan suulta näkyy 360 asteella koko ”sotatoimialue”, jossa tämä Ruotsin kuninkaan vakooja seurasi vihollisen liikkeitä ja raportoi niistä eteenpäin Tukholmaan.
 
14.00 Tutustumme kätköluolaan ja istumme sen suulle rakennetulle nuotiopaikalle. Pieni Isonvihan aikainen suolapala ja tietenkin paloviinaryyppy. Tarinat jatkuvat.
 
14.30 Laskeudutaan rantaan ja siirrytään rysäveneeseen. Matka jatkuu toista reittiä kohti venäläisten sotasatamaa. Tarinoilla höystettynä, totta kai.
 
15.00 Saavutaan Kirveenrauman rantaan, josta venäläissotilaat aikanaan nousivat mäelle ruokaa tekemään. Seuraamme heidän jalanjälkiään museoviraston suojelemien ryssäuunien luo. Kuullaan tositarinoita venäläismerisotilaiden ruoan valmistuksesta. Ohrarieskojen paistamisesta, kalan savustuksesta ja myös uunien monikäyttöisyydestä vaikkapa saunana.
 
15.15 Siirrytään Ryssänlaavulle, jossa avotulen äärellä syödään maistiaiset Saaristorosvopaistista sekä paahdetuista kaskinauriista. Kyytipojaksi tarjotaan kuusenkerkkäjuomaa. Ja ehkä olutta Tapanin tapaan naapuritalosta ”ryöstettynä”. Nuotiolla tehdään yhteenveto päivän teemasta sekä analysoidaan Tapani Löfvingin merkitystä Suomen historian hahmona niin kulttuurihistoriassa kuin sotatantereillakin.
 
15.45 Laskeudutaan kalatorpparitilan rantaan ja jatketaan 1700-luvun ruokakulttuuriin perehtymistä: nautitaan nk. jääsilakat. Kun sissit lähtivät talvella matkaan, otettiin evääksi tuhti pala suolattua sianläskiä ja muutama sipuli. Siinä kaikki. Ruoka valmistettiin nuotiolla. Astian pohjalle asetettiin läskisiivuja ja pilkottua sipulia. Niiden päälle laitettiin merijään paloja ja  silakoita tai muuta saaliskalaa. Sitten pantiin pannun kansi tiiviisti kiinni ja odotettiin, että sulavien jäiden höyry kypsytti kalat.
 
Osallistujamäärät:
Storbåtenilla toiseen suuntaan kulkee 12 hengen ryhmä. Paluumatka tehdään rysäveneillä. Venematkat voidaan myös toteuttaa päinvastoin, jolloin matkustajia on 2 X 12, eli yhteensä 24 henkeä.

Noin tunnin lyhyemmässä versiossa molemmat matkat suoritetaan rysäveneillä, joita on käytössä kolme. Jokaiseen veneeseen mahtuu 20 henkeä, eli lyhyemmälle retkelle mahtuu mukaan 60 henkeä.
Yksittäisille henkilöille retket  myydään koostetusti ennalta sovittuina päivinä. 18.3.2021 tilanteen mukaan arviolta 7/2021 alkaen.

Ajankohta:
Ympäri vuoden tilauksesta ryhmille (min 10 hlö). Yksittäisistä asiakkaista koottujen retkien toteutuspäivät ilmoitetaan erikseen.

Hinta:
Pidempi versio Storbåtenilla maksimissaan 24 henkeä 800 euroa/ryhmä  +  85 euroa/henkilö.
 
Lyhyempi versio Rysäveneillä alkaen 250 euroa + 65 euroa/henkilö.
Yksityishenkilöille järjestetään retkiä etukäteen sovittuina päivinä.

Hinnat sisältävät: venekuljetukset, turvavälineet, opastukset, tarinakertojan, tarinavihon,  ruokailun (tarjolla on Isovihan aikaista perinteistä saariston ruokaa ja juomaa) sekä tarvittaessa retki- ja sade asusteet.
 
Merkittävää:
1700-luvulla Venäjän tsaari Pietari Suuri rakensi laivastoaan Aurajokisuistossa sekä Airiston ja Rymättykän rannoilla. Päämääränä oli Tukholman valloitus Turun saaristosta käsin. Alue on yhä arkeologinen aarreaitta. Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Tapahtumasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. Kyseessä on siis Suomen historian kannalta erittäin merkityksellisen aikakauden päättymisen ”juhlavuosi”.

Käsikirjoitus: Esa Silander